Olet

Olet minulle näissä
kiireen keskeltä
varastetuissa hetkissä
Kurkien kiljaisuissa
Rakastelun jäljissä

Olet minulle olemassa
ukkospilven täyttämässä
taivaanrannassa
Kuluneessa muuntajassa
Junassa Pietariin

Olet minulle tässä
harmaassa säässä
Odotuksen pitkissä
päivissä, minuuteissa
Kursorin välkkeessä

Olet minulle näissä
pienissä hetkissä
kiireen keskellä
harmaassa säässä
Etkä sitä tiedä

12.11.2012

Tulit talven kynnyksellä

toivon ja valon tähtitarhasta.

Annoit hiljaisen ajatuksen sateiseen aamuun.

Läntisen valon aikaan

Läntisen valon aikaan
muurahaiset saavat siipensä
Kimaltavat kuin tähdet hiekkamaan yllä

Minä kuljen kaiken anteeksi antavaan syliin
kirpeän veden suloiseen hyväilyyn
Kuuntelen Miramarin kaukaisen kutsun

Raskaana riippuvat punaiset marjat
sielunmaisemani yllä

Sunnuntaivaimo

Seisoit vierelläni kun katu oli kova.

Pesit jalkani vieraiden maiden mullasta.

Autoit unohtamaan myrskyjen nimet.

Tarjosit hetken - kalenteristasi sunnuntain.

Siivet

Minulla oli siivet
Muistatko?

Silloin joskus,
syksyn viipyillessä koivujen välissä
Kuljin siivet selässä sinisessä valossa,
villasukat jalassa astuin lattialautojen yli

Kaaduin,
vaikka pyrähdin
ja vaikka oli ne siivet

Hennot,
äkkiä jo repaleiset
Muistatko?

Nykyään osaan lentää
Eikä siihen siipiä tarvita

Kaipaus

Odotin yhteisiä kalareissuja

 Automatkojen mutkaisia teitä, lontoonrakeen makua

 Itkin kun toiset pääsivät uimaan, minua ei haettu

 Kerran olimme linturetkellä ja vaarilla yötä

 Muistan ikuisesti isäni

Matkassa

Joskus on noustava keskellä yötä
Poljettava maamieskoululle asti
Ajettava urat aamuhämärän sohjolumeen
Painettava jalkapohjat syksyn kirkastamaan veteen

Huomatakseen olleensa koko ajan oikeassa
- ja väärässä

Ja muistaakseen, ettei puolimatkan krouvissa kannata viipyä
yhtä yötä pidempään