Kesä

Tätä kesää elän pitkään,
hartaudella vaalien.

Pidän sitä kaapissa kuin harvoin
käytettyä pyhäpukua.

Oikein hoidettuna kangas ei kulu,
kestää vuosia.

Taistelukentällä

Taistelukentän laidoilla
vastakkain
peilikuvan kaltaiset

Kun toinen nauraa,
toinen irvistää
Toisen huutaessa,
vierii toisen kyynel

Mittailevat, kiertelevät
nuo hengessään taistelevat
Räjähdysalttiina,
ilmassa tuhon tuhkaa

Toinen veitsi valmiina,
toinen kilpeä puristaa
Kun toinen nostaa tikarin,
on valmiina sanansäilä

Taistelukentän laidoilla
vastakkain
toistensa kuvajaiset

Eivät vielä lyö,
vielä tarkkailevat
Uhkaansa iltaisin uupuvat

Kuujuttu

Näytit kesäöisen kuun jonka evä halkoi kalliosaaria.

Teltassa kerroit tarinan itkevästä miehestä.

Katseellasi avasit solmun päästääksesi laivan matkaan.

Aamu-uutisissa luvattiin lämpenevää.

Pappa

Kumisaappaan varsi lonksuu niin

ääni vie saniaisten syvyyksiin

Turvallisin mielin matkaamme näin

pieni ja pienempi peräkkäin

Ei kai mitään parempaa voi isä lapsilleen opettaa
kuin että oppii katsomaa sen linssin läpi maailmaa
joka näyttää

vihreempää, pienempää

kuivempaa, tyynenpää

elämää, elämää

ja sudenkorennot lentää

Löytyykö tieltä hevosten kenkiä
Entä polun varrelta kanttarelleja
Kuin McGyver korjaa moottorin sen

kyllä irrotan koukusta ahvenen

Ei kai mitään parempaa voi isä lapsilleen opettaa
kuin että oppii katsomaan sen linssin läpi maailmaa
joka näyttää

jäisempää, syisempää

sinisempää, syvempää

elämää, elämää

ja viheltää sävelmää

Suku

Ystäväni Isoäiti oli nyrkkeilijä.
Vaarini sai postipaketista lapinpöllön.

Hänen Isänsä valokuvaava taiteilija,
omani pakeni herkkyyttään junan alle.

Äitimme ihania, täydellisiä tehtäväänsä.

Me rippeitä näistä poluista,
kompuroiden tasoitamme tietä.

Hyvä ihminen

Haluan olla naiivi
ja uskoa ihmisissä hyvään
Haluan iloita toisten onnesta
vaatimatta itselleni mitään

Haluan hymyillä ja kannustaa,
tukea ja auttaa
Haluan olla helppo ja mukava
hyvä tyttö, kiltti tyttö, kauneutta kantaa

Ja juuri nyt
enemmän kuin mitään muuta
haluan hajottaa hotellihuoneen
iskeä tauluteeveen läpi ikkunan
Rikkoa sanattomat sopimukset

Eino ja Onerva

Aika ei viileyttäsi sulata.

Pesin käteni poltettujen kirjeiden tuhkalla.

Meille ei soi ruislintu, ei tähkäpää.

Kauneutemme heleys kesäyössä

on enää unta.

Olen muistojen raiskaama aikamatkaaja.

Onerva! Oi Onerva!