Sivut

perjantai 26. lokakuuta 2012

Kaipaus



Odotin yhteisiä kalareissuja
 Automatkojen mutkaisia teitä, lontoonrakeen makua
 Itkin kun toiset pääsivät uimaan, minua ei haettu
 Kerran olimme linturetkellä ja vaarilla yötä
 Muistan ikuisesti isäni

2 kommenttia:

  1. Näistä riveistä - ei, sittenkin rivien välisestä tunnelmasta - tulee aina mieleeni jo aikaa sitten edesmennyt Vaarini. Isäni isä. Oman käden kautta pois lähtenyt metsämies, joka opetti minulle kahvinjuonnin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, opettivat kahvinjuonnin, herkkyyden tai mitä tahansa. Ovat poissa mutta edelleen tässä.

      Poista