Kirjoitin sinut halvalle paperille.
Suljin lastulevypöydän laatikkoon,
sarjakuvien ja C-kasettien alle.
Talossa jossa postinjakaja
murehtii asukkaiden maksamattomia laskuja.
Betonilähiön elämässä jonka karu hiljaisuus
päättyy ambulanssin aamukonserttiin.
Sanoissa olet kesäyön usvassa,
valkokylkisten koivujen alla.
Sinä olet siellä,
pöytälaatikossa.
Kari, lähiöromantikko ja kaupunkilyyrikko, omimpien elementiensä äärellä!
VastaaPoistaPidän tämän runon karuudesta!
VastaaPoistaHei Hilbert! Kiitos, että poikkesit lukemaan!
VastaaPoista