Sivut

lauantai 5. marraskuuta 2016

Paimen

Kuulaassa syysyössä
näin tähtesi.

Synnyit kaupungin valojen alle
juuri ennen ensilunta.

Annoit tehtävän,
sauvan ja niityn.

Taidon paimentaa ja palvella.

...

 Hilla, pieni tyttäreni 18.10.2016

perjantai 16. syyskuuta 2016

Kaikkoavilla askelillaan

Mies oli kuin vielä kesässä viipyilevä syyspäivä.

Puutarha tuoksui omenoille ja suppilovahveroille. Ilta madalsi taivaan ja kultasi sänkipellon.

Tulevat päivät väreilivät maltaana hengityksessä, vielä jossain kaukana, tuntemattomilla takapihoilla.

Hän sanoi hei ja poistui.

Lähdöllään hän vapautti meidät, muokkasi rakastajiksi runoille. Kaikkoavilla askelillaan sitoi iäksi itseensä, lasiseen lapsuuteen.

Puoliksi

Näen sinut:

Syksyn ruosteisessa koivussa,
vasten tumman taivaan uhoa.

Viljasiilon kalliovuoressa,
keskellä matalaa maata.

Aamuviideltä autotallissa,
vilahduksena peruutuspeilissä.

Puoliksi näen itseni,
                 kokonaisen isäni.

keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Leymus arenarius

Toin sinut tänne
missä voit olla
    metsälauha
        puntarpää
             leymus arenarius

Missä piirryt taivaanrantaan
sirona ja jäntevänä
oman muotosi saavuttaneena

Missä kurkotat ylös
kastut meren pärskeistä
ja voit taas hengittää syvään

Vaalin sinua,
sillä minulle sinä olet ainoa

    metsälauha
        puntarpää
           leymus arenarius
 

 

sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Paratiisi

Lomalla vien sinut palmun alle.
Uimaan yläosattomissa,
juomaan kylmiä drinkkejä.
Makaamaan silkkilakanoissa,
juopumaan elämästä.

Unohtamaan arjen.

Lomalla vien sinut palmun alle.
Uimaan yläosattomissa,
juomaan kylmiä drinkkejä.
Makaamaan silkkilakanoissa,
juopumaan elämästä.

Unohtamaan arjen.


Uskotko, jos lupaan kolmannen kerran?

                    Vai riittäisikö pelkkä paratiisi?

torstai 5. toukokuuta 2016

Auringon alla

Maata kuumalla kalliolla,
kuulla kärpäsen surina ja
perämoottorin säksätys kaukaa ulapalta

Tuntea olonsa raukeaksi,
maahan kiinni kasvaneeksi

Hiljaa, rauhassa
antaa kihelmöinnin kasvaa
varpaista vatsaan

Väistää epäröinnin karikot
ja luottaa
                 pienen hetken

Kun avasin silmät,
oli jo tullut pimeä

lauantai 2. huhtikuuta 2016

Yhä enemmän!

Olen aina rakastanut juhlia!

Iloista seuraa.
Viiniä ja mallasviskiä
                kuubalaisia sikareita.

Runoja.
Teatteria ja taidetta
Charles Bukowskin Naisia
                kaikkia naisia!

Ikävuosien myötä yhä enemmän:

Kevättä ja kukkia.
Perhettä
sukupäivällisiä.

Pimeiden syysiltojen hempeitä sanoja
        likööriä ja pikkusikareita.